perjantai 8. elokuuta 2008

Se pieni ero!

Minulla ei ole poikia, mutta onneksi ystävilläni on. Tässä pääsin tutustumaan lähemmin poikien ja tyttöjen ajatusmaailmojen eroihin ( kyseessä 11-vuotiaat).
Kaveri tuli meille yökylään, ja kyselin hienotunteisesti, että sopisiko nukkua tyttäreni huoneen lattialla. " Kyllä se passaa. Olen tottunut yöpymään ankarissa olosuhteissa", poika vastasi.Annoin kuitenkin patjan ja petivaatteet..

Olen jo aiemmin maininnut perheemme miesnäkökulman omistaman Herkun, joka on vm. 77 mersu. Tytöt rallattavat usein isälleen " Mercedes Benz-perseelleen lens!" ( minä opetin..), eivätkä äitinsä tavoin oikein osaa arvostaa vanhoja tyyliautoja, vaan kaipaisivat modernia autoa, jossa olisi ilmastointi ja toimiva cd-soitin.
Kun yövieraamme astui autoon, hänen välitön reaktionsa oli: " vautsi miten siisti verhoilu! Makee vaihdekeppi!" " miten se automaattivaihteisto toimii, mä haluun nähdä".

Toisaalta taas, tuntuu että maallinen omaisuus ei ole vielä niin tärkeää; siinä missä tyttäreni haluavat kännykkäpusseja ja kännykkäkoruja ultramoderneihin kännyköihinsä, poikavieraamme pohti, että ennen kotiinlähtöä pitäisi löytää kännykkä. Se kuulema saattoi olla trampoliinilla. No eipä ollut, ja etsimme sitä kotvasen. Sitten hän tuumiskeli, että " en mä kyllä ole varma, oliko se mulla edes mukana. No, jos se löytyy niin saatte pitää sen.. "

Kännykkä oli jäänyt kotiin.

Ei kommentteja: