Kisamatkalla

Kuopuksella oli Vantaalla Supercheer-kilpailut. Halusin päästä mukaan katsomaan ja minulle järjestyikin fanipaikka bussiin 20 eurolla. Yöpyisin hotellin sijaan siskolla, joten keikka oli siis todella edullinen.

Päätin, että lähdetään kotoa Suolahdesta linja-autolla Jyväskylään, silloin Audia ei tarvitsisi jättää parkkiin pariksi päiväksi. Mies lupasi tulla hakemaan lauantaiyönä.

Odotellaan. Paikallinen bussi on vartin myöhässä, mutta vielä on aikaa ehtiä ajoissa Jyväskylään.
Bussikuski poistuu autosta Äänekoskella, josta on määrä jatkaa nelostietä Jyväskylään.
Odotellaan. Kuski könyää autoon ja ottaa puhelun varikolle, kuulen hyvin, sillä istumme edessä. Auto sökö, savuttaa. Jotta voisiko sieltä varikolta laittaa toisen auton .

Vieläkään kuski ei katso aiheelliseksi informoida matkustajia, joten kysyn, mikä hätänä. Ehdimmekö puoli neljäksi Jyväskylään?

Kuski vastaa, ettei hän voi lentokoneeksi muuttua.
No en minä sitä kysynytkään, vaan sitä, että ehdimmekö tällä vuorolla Jyväskylään vai otammeko taksin?
Jos niin kiire on, ottakaa taksi.
Jep. Hiillostin kuljettajaa vielä antamaan vaihtorahat takaisin, sitä odoteltiin kotvasen. Kuopus oli kohtalaisen hiiltynyt, sanoi räjäyttävänsä Suolahden maailmankartalta, jos myöhästytään.

Taksissa manasin urpoa kuljettajaa, joka oli ajellut paskalla autolla jo monta tuntia. Eikö hän olisi voinut soittaa aikaisemmin vaihtoauton ? Että se olisi ollut jo valmiina odottamassa? Tupakanhajuisessa taksissa matka sujui nopeasti ja olimme ajoissa Jyväskylässä. Lysti maksoi vaivaiset 73 euroa, sillä summalla olisin itsekin ajellut stadiin. No nyt säästyi kuitenkin se puolipakollinen Ikeassa käynti.

Muuten kisamatka sujui mainiosti, sain istua  itsekseni auton etuosassa ja minulla oli hyvä kirja. Siskon luona sain rentouttavan ylöspidon ja kuljetuspalvelut lauantain kisapaikalle. Kisoissa oli mukava jännittää ja hengailla, Telluksen ohjelma oli mielestäni hyvä. Sijoitus oli 7.

Paluumatkakin sujui  leppoisasti, mitä nyt tytöt vähän oksentelivat ja itkeskelivät . Jatkosuunnitelmana pidän sitä, että marssin Jyväskylän Liikenteen toimistoon valittamaan ja vaatimaan hyvitystä taksimatkan kuluista. Bussin särkymiselle ei toki voi mitään, mutta asian olisi voinut hoitaa toisinkin. Mrrh!

Isänpäivää

Voisiko marraskuinen sää paremmin helliä isää, joka kesken tasaisen, lotisevan harmauden nousee keittelemään itselleen aamukahvia? Kakku , lasten tekemä, odottaa sanomalehtipaperin alla piilossa. Illalla esikoinen teki pohjan ja kuopus täytti ja koristeli. Minä siivosin jäljet.

Sanoin miehelle, ettei hänen tänäänkään tarvitse tehdä kotitöitä. Onhan isänpäivä. Minä , oltuani kiireisen viikon jälkeen perjantain ja lauantain Hipposhallilla talkoolaisena, yritin ottaa kiinni tekemättömät kotityöt. Pesin neljä koneellista pyykkiä, muunmuassa. Sitten rentouduin silittämällä samalla kun katselin " Mamma Miaa", jälleen kerran. Kuopus kysyikin, laitanko "sing along-"version.

Pesin ja kuorin mieheni selän eilen saunassa, tänään tein possunfilettä kermaperunoiden ja uunijuuresten kera. Kuulostaa paremmalta kuin todellisuudessa, mutta pääasia onkin siinä, että huomioitu on. Siippakin oli ostanut minulle yllätyksen, ajastimen. Kolmella eurolla. Jotta saan auton lämpiämään ajastuksella, ei tarvitse heti herättyä rynnätä pakkaseen laittamaan töpseliä seinään.

No minähän en oikeasti osaa aikaa kääntää. Töissäkin juoksen aina kaksi tuntia ennen kotiinlähtöä laittamaan lämmityksen päälle, ja meillä on siellä vielä yksinkertaiset mittarit. Tuo uusi oli pientä pränttiä täynnä ja loppujen lopuksi Miehelläkin oli vaikeuksia käyttää sitä. Sanoinkin, että kiitti ajatuksesta, mutta pitäydy vaan jatkossa niissä Nomination-palasissa, minä ehdin kyllä laittamaan auton lämmityksen manuaalisesti päälle.