torstai 7. toukokuuta 2009

Mersun katsastus

Minä olen saanut peruskoulun päästötodistuksen sekä kirjoittanut ylioppilaaksi. Kolme muutakin tutkintoa on, mutta yksikään niistä ei anna pätevyyttä autoalalle. Toki ajokortti minulla on, sain sen kolmannella yrittämällä.
Tämä taustatieto on kuitenkin tarpeellinen, jotta ymmärtäisitte.

No niin. Mieheni Herkku, Mersu, jonka hän on koonnut ja purkanut osiin useammin kuin kerran, piti käyttää Autokatsastuksessa. Hän oli itse hoitanut pääkatsastuksen, mutta tänään piti autoa käyttää näytössä, jotta Herra Katsastusmies hyväksyisi jarruletkun pullistuman korjauksen tai jotain sellaista se oli.

Koska Mieheni oli töittensä takia estynyt, näyttö lankesi minulle, kodin yleisnaisjantuselle. Ei tietenkään ihan ilman ohjeita:
" Ajat sitten sen oman autos tuohon rinteeseen ettet naarmuta Mersua. Ja kun tulet katsastuksesta niin aja Mersu siihen talon eteen, sä et kuitenkaan mahdu siihen pihaan- älä edes yritä. "
" No se P-pitää olla silloin päällä kun auto on pysäköitynä, muista aina laittaa se P päälle ennenkuin sammutat auton. D tarjoittaa drivea ja peruuttaahan sun ei tartte."
" Valot menee päälle siitä vasemmalta, ensin on parkit ja sitten ajovalot"

Kuuntelen hartaasti ja nyökyttelen, onneksi katsastuskonttorille ei ole kuin kilometrin matka. Eiköhän se suju.

- hei kuule, soita sitten mulle kun olet lähdössa sinne ja istut autossa.
-Ai miten niin?
- mä kerron sit sulle kuinka sä käynnistät sen.

maanantai 4. toukokuuta 2009

Noloo!

Pidän itseäni nuorekkaana ja hauskana äitinä, jonka kanssa on lapsien mukava shoppailla ja kuljeskella kaupoilla. Pidänhän itsekin kaikenlaisten tavaroiden hypistelystä ja vaatteitten ostamisesta. Korut ja meikitkin ovat ihan kivoja.

Valitettavasti nuoriso on alkanut vierastaa shoppailua kanssani, jopa 9-vuotias kuopus nolostuu joskus kanssani kaupoissa. Ensinnäkin en ymmärrä nuorisomuodista mitään (" mutta eikö se kuminauhavyötärö olisi mukavampi päällä?") ja toiseksi minulla menee hermot kohtalaisen nopeasti. En myöskään halua sijoittaa neljääkymppiä paidanriekaleeseen vain siksi, että siinä on hopeinen pääkallo. Näin esimerkkinä.

-Kokeilisit nyt näitäkin farkkuja, pyytelen Seppälässä roikottaen mielestäni ihan kivoja housuja.
-paa ne verhot nyt kiinni juma, sähisee kiukkuinen teini pukukopissa. - Et sä tajuu et joku voi nähdä!

Enhän minä. Kuopus yritti lempeästi sanoa minulle , että ei saa äiti puhua yleisellä paikalla siitä, että olemme menossa terveyskeskukseen pissanäytettä antamaan. Kun tyttö sitten yritti ja kuiskasi minulle vessan ovesta, että "äiti", niin minä siihen että
-no mitä? EIKÖ SE PISSA TULE?

Tytär olisi halunnut vajota maan alle...