tiistai 16. syyskuuta 2008

Vihaisen naisen laulu

Vihaan imurointia
otsatukka roikkuu ärsyttävästi
kun yrittää ronkkia pölyä
sänkyjen alta.

Vihaan imurointia
inhoan tyhmiä mattoja
jotka menevät rullalle ja myttyyn
huonekaluja joita täytyy siirtää.

Inhoan pyykin lajittelua
tyhmiä parittomia sukkia.
Inhoan ruttuisia lakanoita
leivänmuruja lakanoissa.

Taas pitää käydä siellä helvetin kaupassa
kantaa painavia kasseja
Tehdä ruokaa jota kukaan
ei halua ottaa lisää.

Miksei kukaan pese lavuaaria
raaputan kynsillä hammastahnapaakkuja.
Siirrän kaappiin kaikenlaisia kasoja
kuka tarvitsee näitäkin tavaroita?

Vihaan myös keski-iän hormooneita
joita syyttää voin surutta kaikesta
kiloista ja rypyistä
silmäpusseista ja ohentuneesta tukasta.

Tämä oli laulu vihaisesta naisesta
joka vihansa pisti sanoiksi
ja vihaisena vastaa kaikille
jotka valittavat ettei tässä laulussa
ole loppusointuja.

Ei kommentteja: