tiistai 29. heinäkuuta 2008

Lähiölapsuus 70-luvulla, osa 3.

Kuka muistaa APU-lehden paperinuket? Kummitätini postitti minulle niitä, ensimmäinen taisi olla Ruotsin kuningatar Silvia hääpuvussaan. Muita suosikkejani olivat Riitta Väisänen ja Armi Aavikko. Olen todella pahoillani, että nuo nuket ovat kaikki hävinneet. Niitä kuitenkin kertyi aika monta.

Sain myös ensimmäisen barbieni 70-luvun alussa. Sillä oli hiukset kiinni, ja musta hame, yläosassa oli jokin vaaleanpuna-valkoruudullinen pusero. Myöhemmin saimme siskon kanssa Barbie-Superstar-nuket, mutta se taisi olla jo lähempänä 80-lukua. Todella suosittuja olivat myös Daisyt- harmi, ettei yhtään Daisyä ole säilynyt omille lapsilleni. Superstarit kyllä ovat.
Myös neljän nuken " sisarussarja" oli suosittu- vaaleahiuksinen taisi olla Britt, sitten oli jokin tummaihoinen ( Denise?? )- en oikein taida muistaa. Mutta asiasta toiseen...

Meillä kerrostalon lapsilla oli kaksi keinoa hankkia rahaa. Ensimmäinen oli ovien avaus. Kun näimme asukkaan tulevan kotiinsa , juoksimme rapun eteen ja avasimme rappukäytävän oven. Siinä meitä oli sitten 3-4 tenavaa käsi ojossa odottaen muutaman pennin ovenavauspalkkaa. Joku onnekas sai joskus jopa kymmenpennisen...

Toinen hyvä keino rikastua oli, jälleen kerran , "vakoilla" talon " isoja poikia", jotka istuivat penkillä ja tupakoivat, tai muuten vaan juttelivat. Kun he lähtivät pois penkiltä, tarkastimme välittömästi, oliko keneltäkään pudonnut rahaa penkin alle. Joskus löytyi jopa kymppi.

Mattotelineet olivat paitsi mainioita kiipeily- ja roikkumistelineitä, myös aarteenetsintäpaikkoja. Nöyhdän ja pölyn joukosta saattoi löytää - jälleen kerran rahaa- tai nuppineuloja, helmiä tai muuta mukavaa. Kerran löysin hiekkalaatikolta pennin. Valehtelin kaverilleni Raijalle, että sillä saa kaksi tikkaria kaupasta. Ostimme tikkarit kuitenkin niin, ettei kassatäti huomannut- hipsimme kassan ohi selät kumarassa, tikkarit kourissa- muka huomaamattomasti ulos.
Kiinni jäätiin. Raijan isä löysi meidät syömästä tikkareita. ( sellainen litteä, jossa oli ruskeita ja valkoisia raitoja- suklaan ja mintun makuinen ).
Kotiarestin lisäksi jouduin menemään pyytämään kaupantätiltä anteeksi ja maksamaan tikkarin..

Ei kommentteja: