torstai 10. heinäkuuta 2008

Komeroista ja niiden tarpeellisuudesta

Siivosin tänään "ihmekomeromme", joka on saanut nimensä siitä, että sinne mahtuu aivan tautisesti tavaraa. Kummallista, miten paljon ihmisille kertyy kaikenlaista. Meilläkin remontin jälkeen komerotila kolminkertaistui, ja kaikki kaapit ovat täynnä. Tätä ei perheen miesnäkökulma ymmärrä-miten pärjäsimme ennen vähemmällä kaappitilalla ja tulimme silti toimeen?

Muutaman tunnin uurastuksen jälkeen olin saanut kasaan jätesäkillisen roskiin menevää, säkillisen kirpputorille ja löytänyt kaikkea ihanaa- mm. laatikollisen valokuvia lapsista ja muuta vauvakamaa. Lasten vaatteet eivät onneksi jää komeroihin pyörimään, vaan lähtevät kiertoon puolivuosittain. Päätin, että josko vielä tänä kesänä saisin kuvat kansioihin...

Kun mieheni palasi kotiin töistä, esittelin ylpeänä saavutuksiani. " heitin myös roskiin kolmet vanhat kenkäsi, ne rikkinäiset lenkkarit ja nappaskengät sekä ne kauheat pienet talvikengät". No eihän se ihan niin mennytkään, kengät kaivettiin säkistä ja niitä tutkailtiin hartaasti. Tiukan pohdinnan jälkeen mies totesi: " no heitä sitten nämä roskiin jos kerran välttämättä haluat hävittää MUN tavaroitani" .

Kaappitilaa on siis kokolailla sopivasti meidän KAIKKIEN kamoille.

Ei kommentteja: