perjantai 21. tammikuuta 2011

Matkakuvaus Hurghadasta, osa 5.


Juttua riittää. Tämä osa on sellaista yleistä jaarittelua, viimeisimmäksi säästän kuvauksen nähtävyyksistä, jotka olivat perimmäinen syy matkakohteen valintaan. Hyvä syy, vallan erinomainen eikä yhtään harmita.

Me olemme kehittyneet perhelomailijoina ja huomanneet muutaman reissun jälkeen, että hyvä hotelli on kaiken a ja o, kun lasten taikka nuorten kanssa reissataan. Aikaisemmin meillä on ollut huoneistohotelli ja siinä on plussansa. On jääkaappi, johon voi ladata marketeista ostamaansa olutta, mehua ja aamupalatarpeet. Onneksi Egyptissä meillä oli hotelli, jossa oli aamupala, sillä marketteja, joista olisi saanut edullista mehua, olutta tai tuoretta leipää, ei ollut lähellä. En tiedä tosin, olisiko ollut kaukanakaan. Portugalissa oli Lidl, josta sai kaiken tosi vaivattomasti.( Siis tavallaan, kotimaassa meikä menee kauppaan autolla, Albufeirassa reppu selässä kävellen kilometrin suuntaansa ja muovipussit hiersivät kulumia kämmeniin:)

All inclusive olisi ollut järkevä valinta, silloin nuorison ruokkiminen olisi tapahtunut helposti . Marketteja emme löytäneet ja ruokapaikat lähistöllä, siis lasten kävelymatkan etäisyydellä, rajoittuivat kahteen. Sakkalassa olisi kuulemma ollut enemmin edullisia ruokapaikkoja, mutta kuten lukija ymmärtää aikaisemman perusteella, välttelimme taksiajeluita. Niinpä , ruokailtuamme ensimmäisen viikon hotellin ravintoloissa kalliilla hinnalla, ruokalimme loppuviikon vuorotellen pizzeriassa ja vuoroin ruokaravintolassa, jossa sai myös pihviä. Pizzat ja juomat ja alkupalat ja jälkiruuat sai viisihenkinen seurueemme noin sadalla 50 punnalla, elikkäs euroissa noin 20e.

Mieskin oli perehtynyt matkanjärjestäjän kohdeoppaaseen ( jonka saa nykyään tulostaa omakustanteisesti netistä) ja halusi maistaa kyyhkystä, joka oppaan mukaan oli paikallinen erikoisuus ja herkku. Valitettavasti jäi tämä kokematta, kuten muutkin kulinaristiset nautinnot. Kyyhkystä ei löytynyt yhdeltäkään listalta. Pizza oli hyvää, ei valittamista. Retkillä ruokailimme paikallisissa ravintoloissa paikalliseen tyyliin ja täytyy sanoa, ettei mikään ruokalaji koetellut makuhermoja ainakaan siihen suuntaan, että olisin pyytänyt lisää.
Arabialaisen keittiön asiantuntijat ja ihailijat voivat nyt pudistella päätään ja murahdella, mutta näin se vain meidän kohdalla oli. Vertailun vuoksi täytyy sanoa, että kävin jyväskyläläisessä ravintolassa ja söin vajaan kolmenkympin naudanlihaannoksen ja ihan tajuttoman hyvää oli. Hurghadassa meitä ruokaili viisi kahteenkymppiin, joten älkääpä tulkitko tätä valitukseksi:)

Joka tapauksessa ruoka ja juoma ovat sellaisia perusasioita, että niiden tulee olla kunnossa reissussa kun reissussa. Aikuisen tulee ottaa vastuu myös teini-ikäisten ruokailusta, mikä aluksi tarkoittaa sitä että en mä mitään aamupalaa mutta aamupalalle vaan. Ja hedelmä sieltä mukaan evääksi. Ei mulla puolilta päivin nälkä ole, mutta pakkojuottoa ainakin vettä ja ehkä jokin mehu.
Iltapäivällä iskee kauhea angsti ja suosittelen pakkosyötöllä sandwichia vähintään ( jos olisikin se huoneistohotelli niin edullista sämpylää ja jogurttia! ) Sipsien ( Egyptissä älyttömän kallista, ainakin meille!!) avulla siten siihen asti, että saa iltaruokaa. Paikasta riippuen jopa jo viiden aikaan, mutta hotellin ravintolat aukesivat vasta klo 19.30.

Struktuurit ja rutiinit sekä niiden noudattaminen lomallakin takaavat tyytyväisen ja tasaisen verensokerin omaavan lomailijan!

Sanoo erityisopettaja.

Ei kommentteja: