sunnuntai 26. huhtikuuta 2009

Ja luonne kasvaa...

Ken leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön. Kahdeksas päivä pussidieetillä, ja tiukkaa tekee. Aamulla heräsin ihan varmasti tuoreen kurkun tuoksuun, ja siitä lähtien on mieli tehnyt vaaleaa leipää juustolla ja tuorekurkulla. Olisin halunnut viettää tämän päivän pehmeään villahuopaan kääriytyneenä , mutta velvollisuudet on hoidettava. Aurinkoinen ja tuulinen sää oli mitä parhain pyykkäyspäivä. Eniten kiristää kuitenkin herrahenkilön lomanalku. ( Ärsyttää kun itse joutuu menemään töihin. ) Pihalla on kaksi autonraatoa " pientä fiksausta ja laittoa" vailla, ja korjausjuomaa kuluu. Dieettiläinenhän ehtii sitä jumppareissullaan hakea, tottakai. Harmi kun vissystä ei saa samanlaista potkua... Kauppareissut koettelevat ainakin vielä, nytkin meinasi ihan vanhasta tottumuksesta pikkuriikkinen suklaapatukka lähteä mukaan..

Jumpan jälkeen sanoin sitten ylähuuli kireänä että mulla tekee nyt tiukkaa, että kannattaisi olla varovainen puheissaan, koska ärsyynnyn herkästi. Että yrittäkää nyt ymmärtää.
Mies siinä sanoi, että hänelläkin on ongelma, joka ei tosin liity minuun mitenkään. Jarruneste oli loppunut.
Mikäs siinä sitten auttoi, laskin dekkarini odottamaan parempaa hetkeä ja ajelin huoltoasemalle.
Myyjän avulla löysin sitten sitä jarrunestettä. Onneksi ei ollut kovin montaa erilaista pulloa, mistä valita.
Kysyin sitten kotona, että mitenkä niin tämä ongelma ei liittynyt minuun? Minunhan se piti hakea. Mies kohotti tölkkiään ja hymyili että olet sinä sitten ihana.

Luonne kasvaa myös joka kerta, kun astun ulkoa sisälle eteiseen. Mutaa ja rapaa riittää. Mäkätin perheelle, että laitan kohta sanomalehdet eteisen lattialle. Kuopus vaan ihmetteli, että miten niin sanomalehtiä, eihän meillä ole edes koiraa?

Ei kommentteja: