Hei kuulkaa-
auttakaa.
En löydä sanaa sopivaa
jolla saisin yhteyden
kanssa teini-ikäisen.
Jos toivon käytöstä parempaa
en lastani lainkaan arvosta.
Vaatimuksetkin osoittaa
etten häntä edes halua.
Halata en uskalla, joskus poskea
saan hipaista.
Julkisesti moikata
saan, siis silleen coolisti.
Ei saa vilkuttaa.
Mulle ei voi jutella
koska alan liikaa kysellä.
Asiat pitää pitää omana tietona
etten tee niistä numeroa.
Mun kanssa ei kehtaa liikkua
käytän niin karseita vaatteita
lisäksi taipumukseni jutella ( esim. kaupan kassalla )
on todella helvetin noloa.
Well, ehkä tästä selvitään
kun oikein sitä yritetään.
Tai kuka siis selvitä yrittää
elämästä ylipäätään...
Tärkeintä on
että rakastaa
ja tietää sen, että myös nuorella
on tunteet kaiken takana.
Antakaa siis voimaa ja viisautta
jotta nuoren vierellä voi tarjota
tukea ja ohjausta-
olematta evvk!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti