torstai 15. tammikuuta 2009

Professionaalia

Totta tosiaan. Välillä sitä tulee ylitettyä itsensä ja päästettyä suusta kaikenlaista tyhmää. On muka olevinaan fiksu ja kultivoitunut ja mokaa itsensä täydellisesti.
Ihan oli pakko kirjoittaa tästä aiheesta, kun näin jo keski-ikäisenä naisena menin kosmetologille. Osaanhan jo vaatia palveluita - en ole mikään kikatteleva teini. Kosmetologi haastatteli siinä ja kyseli ihonhoidostani ja kertoili kaikesta muustakin, esimerkiksi että kasvovedessä ei saisi olla alkoholia ( " haha haha meillä se juodaan eikä läträtä kasvoihin" ) , ja että yövoide, mikäs se rouvan merkki nyt olikaan? Eipä tullut siinä rouvalle muuta mieleen kuin että " siinä on oranssi korkki". Kosmetologi oli hetken hiljaa ja toisti sitten että " ahaa, oranssi korkki? " , johon sitten vastasin kuiskaten että joo...

Toinen huipputapaus tapahtui rautakaupassa, joka on sitä vahvinta meikäläisen aluetta. Piti valita laminaattia lattiaan. Kyselin siinä kuoseja ja hintoja, ja myyjä kertoili ystävällisesti, että tietyt laadut olivat kuten sademetsistä saatu puu-laji. " Joo, en mä niitä katsele- meidän perhe nääs välittää tästä maapallosta ja mä haluun suojella sademetsiä"- jotain tämän tasoista siinä lohkaisin. Myyjä vaan hymyili .
Kotona tajusin että eihän sillä helkatin laminaatilla ole mitään tekemistä sademetsien kanssa. Kyllä hävetti.

Ei kommentteja: