Mikä yhdistää sukupolvet?
Otsikosta sen jo arvaa..PlayStation2.
Ja jälleen kerran hieman taustaa. Olen aika konservatiivinen ja huono oppimaan uutta. Jos olen kerran oppinut pelaamaan Afrikan tähteä, se riittää. Musta Pekka onkin jo liian vaikeaa. Puhumattakaan muista kortti-seurapeleistä, joita suostun pelaamaan vain jos häviäjä tarvitaan.
Elikkä meille ei ole hankittu mitään ko. pelejä; jälkikasvu on omatoimisesti löytänyt tietokoneelta tarvitsemansa ylimääräiset harjoitteet.
Tänään yökylässä on edistyksellisempiä kavereita, joilla on mukanaan PlayStation2. ( Ajatella jos joutuisi pelaamaan korttia? Tai lautapelejä? ) Mutta kun neidit ovat viritelleen koneet valmiiksi ja pyytävät mammaa kokeilemaan, olenkin yhtäkkiä todella pahan valinnan edessä: Minkä biisin vetäisin? Mamma Mian, Dancing Queenin vai S.O.S:n? Tai kentien Suomi-poppia; lemppareitani Eppuja tai Popedaa? Vai Irinaa, joka kolahtaa myös?
Tässä sitä lauletaan yhdessä " yhdeksän hyvää ja kymmenen kirosanaa..."
On aikoja eletty. Mä haluan meillekin pleikkari kakkosen. Ja mä haluan laulaa sitä Abbaa ihan yksin . Nääs mä olen mielestäni ihan OIKEA Abba-fani- tytöt ei tiedä sellaisesta yhtään mitään. Tosin osaavat laulaa ne biisit paremmit. So?
Mamma Mia, here I go again...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti