Matkavaivoista ja vähän muustakin
Kolmantena aamuna tuli kuopus ilmoittamaan, että oli oksentanut kolme kertaa yöllä. Sanoin sitten, että seurataan tilannetta, alkaako olo helpottamaan. Eihän se alkanut, ja kävelin muutaman sata metriä Dr. Somboonin klinikalle, jonka kanssa Aurinkomatkoilla on sopimus. Sieltä luvattiin lähettää kyyti hotellille hakemaan potilas lääkäriin.
Vastaanottovirkailijat/hoitajat osasivat joitakin sanoja jopa suomeksi. Itse tohtori Pruittipong Khantiwhorapong oli vaikuttava, nopeasti englantia ja osin suomea puhuva mies, joka sanoi, että kyse ei ole turistiripulista ( kuvaavat kädenliikkeet alaselän puoleen) vaan ilmeisimmin ruokamyrkytyksestä. Turistiripuli tulee lähes kaikille matkustajille noin viikon kuluttua maassa oleskelusta. Ei ei ole vaarallista ja siihen ei liitykään oksentamista. No oikeassa hän oli tämänkin asian suhteen. Tulihan se ja onneksi menikin ohi nopeasti.
Kuopus laitettiin tippaan, sokeriliuosta, jotta olo paranee. Sitten hän sai antibioottikuurin ja pieniä valkoisia "not-to-oksenna"-lääkkeitä, mitä lieneekään. Neljän-viiden päivän kuluttua alkoi tytölle ruoka maistua normaalisti, jalkeilla hän oli toki aiemminkin, seuraavana päivänä jo.
Parantumisen jälkeen lähdimme retkelle Raileylle. Taisi olla meduusa, joka huomaamatta poltti tytön käteen nokkosenpolttamilta jäljiltä näyttävää ryhelöä. Kortisoni hieman lievensi kipua, eikä käteen jäänyt mitään jälkiä. Ei edes niistä kissanpuremista. Kuopuksen ja isän kun piti koko ajan touhuta kaikkien hotellissa asuvien kissojen kanssa. Onneksi oli jäykkäkouristusrokote .
Isompi neiti valitteli joku aamu huonoa oloaan, vilustumisoireita hotellin ilmastoinnista. Könsikäs poltti vatsansa, mikä oli selkeästi tiedossa. Sellainen kumpare ja ei mitään rasvaa....
Minä pysyin kunnossa koko reissun ajan, paljailla varpailla kävely vaan vaati aluksi opettelua, nivelrikko ja vaivaisenluu eivät ihan heti siihen tottuneet. Muutenkin ajattelin, että on kyllä syytä pitää huoli, ettei tämän enempää liho ja että pysyy jokseenkin hyväkuntoisena. Jaksaa matkustaa ja liikkua. ( vaikka kunto onkin huippuluokkaa, ei ketteryys ole...kyllä porukka repesi kun minä yritin kiivetä pitkähäntäveneisiin. Voi jestas sitä könyämistä..)
Halusin toki päivettyäkin, ja otin aurinkoa. Luin, että paikalliset ihmiset arvostavat vaaleaa ihonväriä, ja katsoinkin tarkkaan, etten ostanut valkaisevaa naamarasvaa. Purkissa ei todellakaan ollut mitään mainintaa asiasta. Erään aurinkoisen päivän jälkeen sivelin rasvaa naamalleni ja esikoinen parkaisi, että mitä sulle tapahtui, olet ihan valkoinen. No perhana. Rasvapurkki lensi roskikseen. Seuraavana päivänä yritin vielä ottaa vahinkoa takaisin ....
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti