Matkakuvaus Thaimaasta, osa 1.

Lentomatkat

Oli tiedossa, että edessä on yli kymmenen tuntia istumista hemmetin ahtaassa tilassa, että väsyttää, pierettää, veri ei kierrä, kolottaa ja niin pois päin. Istuttuamme ensin reilut kolme tuntia autossa, sitten pari tuntia lentokentällä, olimmekin jo valmiiksi puutuneita aloittamaan lomalennon Krabille.

Sullouduttuamme koneeseen nuoriso halusi maksullisen ( 8e) viihdekeskuksen. Mitään ilmaista ohjelmaa ei siis näytettykään, kaikki elokuvat ja ohjelmat näkyivät maksulliselta kanavalta. Hienoiseksi pettymykseksi vain muutama ohjelma ja elokuva oli suomeksi tekstitetty.

Kysyin lentoemolta tyynyä, ennen vanhaan, siis kaksi vuotta sitten, niitä jaettiin peittojen kanssa kaikille haluaville. Nyt siitä olisi saanut maksaa. En ole varma, kuulinko oikein, että hinta olisi ollut 11 euroa? Tyynyn sai sitten omaksi.( En nähnyt niitä kellään ).

Tässä vaiheessa kuiskasin siipalle, että kysy saako vessassa käydä ilmaiseksi vai pitääkö maksaa. Kuopus rypisteli kulmiaan. 

Lomalennolle kuului lämmin ateria, joka oli ihan syötävää, kahvit, pari vesitarjoilua ja aamupala. Välillä nautin edullista ( 6e 1,8 dl ) valkoviiniä. Uni ei tietenkään tullut, jalat turposivat, silmät kuivuivat tipoista huolimatta. Hartiat olivat jumissa, sillä jouduin pitämään ne kasassa koko matkan ajan, molemmat käsinojat olivat varattuja.

Siippa nukkui ainakin viisi tuntia. Kuopuskin torkahti, samoin minä ainakin tunnin ajaksi. Teinit valvoivat koko matkan, joten stressasin valmiiksi seuraavaa päivää. Olisimme Krabilla aamupäivällä, ja ensimmäinen lomapäivä olisi edessä. Miten sen jaksaisi, jos ei ole yhtään nukkunut?

Oli vaan upeaa, että nyt oltiin matkalla. Viis siitä, että lomalentojen taso on laskenut. Palvelu oli hieman tylympää kuin ennen, mutta tämä lienee yleismaailmallista. Sitä suurempi kontrasti olikin lomakohteen palvelutaso ja hymy, joka sai hymyilemään, täysin automaattisesti.

Se oli vastassa heti . Suvaitseva hymy, jolla meidät otettiin vastaan. Ahaa, olette menossa Ao Nang Villaan, tuo minibussi tuossa, laukut mukaan, ja menoksi. Ja hotellissa laukut huoneisiin, huoneiden esittely ja ne hymyt.

Nyt on jo ikävä.