Tuntuu, että siitä olisi kauemminkin kuin kolme kuukautta aikaa. Palasimme kotiin reilu viikko ennen Egyptin mellakoita. Tuntui oudolta lukea lehdestä, että huligaanit olivat tunkeutuneet Kairon Egyptiläiseen museoon, ja että mellakointi keskittyi paljolti Tahirin aukiolle. Kävimmehän mekin museossa ja nimenomaisella aukiolla. Vandaalit olivat ryöstäneet museon matkamuistomyymälän, josta minäkin ostin 15 puntaa maksaneen jääkaappimagneetin.
Parasta oli tietenkin pyramidit. Jotain uskomatonta. Harmi, että fiilistelyyn ei jäänyt paljolti aikaa. Pyramideilta suunnattiin Ibn Tulunin moskeijaan. Noo, eihän se säväyttänyt. Oppaan kertomukset ja näkymät bussin ikkunoista olivat kuitenkin kiehtovia. Kairo on miljoonakaupunki, siellä asuu 20-22 miljoonaa ihmistä. Jumalauta! Harmi, että olemme sellaisia jänishousuja, illalla nimittäin söimme turvallisesti hotellissamme ja menimme aikaisin nukkumaan. Meillähän oli viiden tähden sviitit, joissa oli myös poreammeet. Saunaa emme kokeilleet.
Kairon yöelämä jäi siis kokematta, mahdollisesti hyvä niin:)
Aamulla suunnattiin Khan-el Khalilin basaariin. Sinne tehtiin pommi-isku pari vuotta sitten, joten toki olin varuillani. Kyräilin koko ajan ympärilleni kuten parhaatkin agentit. Saimme matkanjärjestäjältä seikkaperäisen, piirretyn kartan alueesta ja ohjeet kokoontua läheisellä aukiolla puolentoista tunnin kuluttua.
Ai-ai, aikaa oli aivan liian vähän. Basaarit olivat kiehtovia, ihania pieniä käytäviä kaikkine aarteineen. En kokenut myyjiä lainkaan niin hyökkäävinä kuin muissa basaareissa, ja hintatason sai oikeasti tingittyä edulliseen. Olisimme saaneet lisäksi vävypojan, rättikaupan ja 10 miljoonaa kamelia! Basaarit ja niiden kujien elämä kiinnostivat myös puolisoa, joka ei shoppailusta perusta. Hän olisi halunnut oikeasti tutustua paikalliseen elämään ja seurailla kadun tapahtumia. Epäilemättä jollain mukavalla tuolilla huurteinen kädessään, mutta siihen ei tullut tilaisuutta.
Egyptiläinen museo tuli hiihdettyä läpi kuten Louvrekin aikoinaan. Parannusta asiaan tuli siinä, että opas jakoi kaikille kuulokkeet, joista hänen kertomuksensa kuuluivat hyvin. Museossa kun oli parikolmesataa muutakin turistia.
Niinpä. Ja miettikää vaan niitä aarteita. Ja muumioita. Nerokasta.
Kahden päivän retkellä näimme Kairon nähtävyyksistä osan. Pyramidit, moskeijan, museon ja basaarin. Tämä kaikki jäi kuitenkin vain pintaraapaisuksi, sillä ei pieni ihmisen mieli pysty sulattamaan koko historian havinaa muutamassa vuorokaudessa. Maailma on niin avara, niin ihmeellinen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti