Mikä se on? Tänään olin kuulolla tilaisuudessa, jossa käsiteltiin yhtä hanketta. Olkoon vaikka Mutu-hanke. Tähän hankkeeseen oli saatu rahaa ihan reilusti. Nyt sitten työryhmässä pohdittaisiin, mihin nämä rahat voitaisiin sijoittaa. Toki huomautan, että työryhmissä istujille ja pohdiskelijoille tämä kuului toimenkuvaan.
Sehän olisikin hupaisaa, että hankkeeseen saadut rahat kuluisivat pohdiskelijoiden palkkoihin. Siksi onkin kätevää, että pohdiskelusta, työryhmässä istumisesta jne ei tarvitse maksaa palkkaa.
Samaisessa tapaamisessa vilisi hankkeita ( laskin 7 erilaista ), joista osa on, ihan rehellisesti, poikinut hyvää ja tuloksellista toimintaa. Se on hienoa, ja näin pitääkin olla. Muuten minusta kyllä tuntuu siltä, että kaikenlaiset projektit ja hankkeet ja niiden raportoinnit ja jatkohankkeet tuottavat vain lisähommia ja REHELLISEN työn painopiste siirtyy kentältä paperinpyörittelyyn.
Joskus voitaisiin tehdä kohennustoimenpiteitä ilman hankettakin, esim. kun tiedetään, että jossain on resurssipulaa työntekijöistä, palkataan sinne vuodeksi ihminen sitä työtä tekemään.
Eikä vedetä työvoimahanketta, jonka tuloksena on, että olisi tarpeen palkata ihminen tähän hommaan. Ja hanke hautautuu mappiin.
On tärkeää, että työntekijät jaksavat olla innostuneita ja suunnitella hankkeita. On hienoa, että eri tahot myöntävät niihin rahaa. On upeaa, jos niistä poikii konkreettisia asioita, jotka helpottavat elämää.
Mikäs sitten mättää, kun olen näin kyyninen? Olenko kateellinen, kun minua ei ole pyydetty mihinkään hankkeeseen, esim. PÄÄkoordinaattoriksi tai projektiPÄÄLLIKÖKSI? Ei, en ole kateellinen. Olen suorastaan hämmästynyt. Tyrmistynyt.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti