torstai 21. elokuuta 2008

Paistaa se päivä risukasaankin!

..oli ensimmäinen sananlasku, joka tuli juuri äsken mieleeni, kun sain mahti-idean. Tiedän, että niitä on parempiakin kuvaamaan sitä tapahtumaa, kun jollain vähemmän välkyllä välähtää.

Tässä kävi nimittäin näin: Meillä on kaksi kissaa. Edelleen. Meillä on myös hienot, täyspuiset vitriinit, jotka olen edullisesti ostanut sisareltani ja täyttänyt perintöposliinilla. Jämäkkää puuta, ja seinäänpultattu, jotta ei tärise.

Jostain syystä perheemme kusiruiskut ( anteeksi alatyyli, mutten voi hillitä itseäni ) suihkuttelevat vitriinien eteen. Ainetta menee myös näiden alle, ja imeytyy puuhun. TÄNÄÄN oli neljäs kerta, kun tyhjensin vitriinin, mieheni irroitti pultit ja kaatoin hyllyn lattialle, ja minä- huom. työpäivän ja vesopäivän ja uimahallikeikan jälkeen, aloitin lattian ja hyllyn huljuttelun Ajaxilla ja etikalla. Muuten, jos on vinkkejä ko. pulmaan, niin otan kiitollisena vastaan. ( se, että hankkiutukaa eroon kissoista, ei valitettavasti onnistu. )

Siinä huljutellessani keksin, että mieheni voi rakentaa mittatilaustyönä vitriinien eteen sopivat kusenestoseinät, esim. pleksistä. Kelpaa siihen ruiskutella, kunhan ei mene hyllyjen sokkelin alle. Mieletön juttu! Tyköistuva kusenestoseinä! Olisikohan idealla markkina-arvoa?
Se ei välttämättä ole kovin esteettinen, mutta seinät asetetaan paikalleen silloin, kun huoneessa ei oleskella, esim. yöksi tai reissun ajaksi. Eivät ne silloin häiritse.

Tänään aion asentaa väliaikaiset systeemit. Kunhan saan nuo vitriinit paikalleen ja niin poispäin.

Ei kommentteja: