maanantai 11. elokuuta 2008

Kunnallispoliitikko ja arki

Luin tänään yhtä raporttia, jossa oli kyselty kuntalaisilta mielipiteitä , ajatuksia ja toiveita koskien kunnan palveluita ja päätöksentekoa. Useassa vastauksessa oli mainittu se, että kunnallispoliitikon pitäisi astua " tavallisen kuntalaisen" saappaisiin, ja elää "tavallista arkea".

Millaista on sitten se epätavallinen arki, jota kunnallispoliitikko elää? Miten se arkielämä oikein määritellään? Eikös se ole sitä, kun käydään töissä, koulussa, opiskelemassa? Perinteisesti arkea ovat olleet viisi päivää viikossa, maanantaista perjantaihin, lauantai on häälynyt siinä arjen ja pyhän rajamaastossa, ja sunnuntai on ollut pyhäpäivä, lepopäivä. Eli arjen vastapaino.

Ahaa. Onko sitten niin, että koska poliitikko on vieraantunut arkielämästä, hänen elämänsä on pelkkää sunnuntaita, lepopäivän viettoa.

No, varmaan vastaajat eivät tätä ihan näin kirjaimellisesti tarkoittaneet, mutta itse toivoisin, että kun väitetään asioita, ne voitaisiin myös perustella. Suurin osa poliitikoista on työikäisiä tai jo työelämässä palvelleita, mahdollisesti vanhempia , isovanhempia. Ihan tavallisia tallaajia.

Kokouspalkkioilla ei perheen talouskassaa kartuteta, eikä kuntapäättäjän päälle lankea muitakaan etuuksia. Tavallisia arjen puurtajia mekin olemme. ( Mutta entäs sitten kansanedustajat? Joo-o. Ja ministerit. Aijaijai. Se ei pelkkä kesäjuhlissa näyttäytyminen riitä kansan syvien rivien tuntojen aistimiseen.)

Se on sitten taas toinen juttu, kun kritisoidaan sitä, että kuinka tavallinen opettaja tai muurari voi ymmärtää talouselämän lainalaisuuksia. Että mitä ne tavalliset tallaajat siellä valtuustossa istuvat. Eihän ne siellä mitään mistään ymmärrä.

Ja tähän hymiö :) että ymmärrätte tämän hienoisen ironian.

Ei kommentteja: