Meillä on kaksi kissaa. Kolmaskin oli, mutta se sai uuden kodin, koska stressaantui remontista. Stressi purkautui ruiskutteluna vääriin paikkoihin. Koulureppuihin, pyykkikoriin, matoille, nurkkiin..
Jäljelle jääneet kaksi kaverusta eivät onneksi ruiskuttele säännöllisesti muualle kuin pelletteihinsä- mutta säännöllisen epäsäännöllisesti sitä kuitenkin tapahtuu. Silloin, kun meillä on ollut vieraita, tai jos olemme olleet reissussa. Myöskin, jos niillä on keskenään jotain kahnausta.
Yllätin tässä erään kerran molemmat pissipuuhissa työhuoneessa, joka normaalisti on kissavapaata aluetta sillä pidämme oven pääsääntöisesti kiinni.
Raivostuin, ja päätin, että nyt saa toinen kaveri lähteä, ja soitin eräälle tutulle, joka lupasi huostaanottaa kaverin.
Reissu kesti kolme päivää, ja sinä aikana tuttavani sohva kustiin kaatopaikkakuntoon. Ja kissa tuli takaisin kotiin.
Ajattelin, että nyt saa riittää. Olen kissat halunnut ja minun täytyy vastuuni kantaa. Ja pestä lattioita.
Samasta asiasta tuli mieleeni, kun olin ensimmäisessä työpaikassani leikkikoulussa. Jaakko-poika tuli touhukkaana selittämään: " Opettaja, opettaja! Kun olin vessassa ja pippelini oli vähän vinossa niin se pissi meni YLI ÄYRÄIDEN! "
Sattuuhan sitä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti