lauantai 26. heinäkuuta 2008

Erään remontin anatomia

Kevät.
Mieletön pesänrakennusvietti.
Sopiva talo pihoineen- miten kauniilta keltainen talo näyttikään auringonpaisteessa!
Varaava tulikivitakka, uusittu keittiö, eli remontin tarve olisi vasta tulevaisuudessa, kun lapset kasvaisivat. Juuri nyt talon neliöt riittäisivät meidän perheelle. Ja hintakin oli sopiva.
1954 rakennettu , myöhemmin laajennettu kahden huoneen mökki 1250 neliön tontilla, kolmen kilometrin päässä taajaman keskustasta. Ihan hyvä juttu?

Puolitoistavuotta ehdittiin asua, kun aloin oikeasti kaivata lisätilaa. Ajattelin, että ullakon, joka oli nykyään lämmintä tilaa ja toimi makuuhuoneina, lipat olisi voinut laajentaa ja muuttaa kaappitilaksi. Seisontakorkeus oli kuitenkin noin 120 cm , siis seinän vieressä ( keskilattialla mahtui juuri ja juuri seisomaan suorana ) joten sinne olisi hyvin sopinut levittää vaikkapa sängyille paikkaa, tai kaappeja. Lisäksi aloin kaivata eteistiloja, ja talossamme oli ulkokuisti. Ajattelin, että sen olisi voinut muuttaa lämpimäksi tilaksi.
Helppo nakki? Lue jatko- ei se ihan niin helposti sujunutkaan.
( Muuten, rullaa hiirellä sivun alalaitaan. Sieltä löytyy kuvia remontista.)

Ei kommentteja: