torstai 30. lokakuuta 2008

" Olen valittu"

Sunnuntai-iltana 89.2 % äänistä oli laskettu, ja keikuin reilustikin riman alapuolella. Hipsin tietokoneenruudun luota huilaamaan, ja tulin katsomaan vasta, kun 100 % oli täynnä. Ja sitten tuuletin! Viimeisen kymmenen prosentin joukossa oli ollut 19 ääntä minulle! Pomppasin riman yli!

Ja hyvät ihmiset, rima ei ollut edes matalalla.

Mitäs tästä nyt sitten seuraa? Kehtaako sitä enää olutta ostaa, tai lompsia kukkashortseissa ja villasukissa alkoon? ( Käytän nimittäin villasukkia ympäri vuoden.) Pitääkö alkaa käyttäytyä ja pukeutua "viksusti"? Se olisi tietysti suotavaa ihan kaikille ihmisille, joten taidan pyrkiä siihen. Lomallaan sitä toki valtuutettukin on tavallinen ihminen:) joten olen aika varma, että minut voi bongata kesällä torilta shortseissa ja villasukissa. Huivi päässä. Incognito. Ja varmaan alkostakin.

Mutta siitä edustamisesta. Joutuukohan sitä edustamaan kaupunkia jossain virallisissa tilaisuuksissa? Edeltävän kauden aikana en joutunut. Tänään olin tyttärieni kanssa kuuntelemassa musiikkiopiston opettajien konserttia, ja muutama ihminen tuli onnittelemaan valtuustopaikasta. Onneksi olin hyvin pukeutunut ja käyttäydyin hillitysti. Luulivat varmaan suureksi musiikin ymmärtäjäksi. Sen verran näyttelijää täytyy poliitikossa olla.

Tosiasissa minulla menivät andantet, allegrot ja largot sekaisin . Ajatella, jos joku yrittäisi esimerkiksi keskustella kanssani, luullen sivistyneeksi ( valtuutettu ja kaikkea).

Henkilö:Ah, sonaatti affettuoso on mielestäni helisevän raikasta, eikö teistäkin? Ja tuskin maltan odottaa Vivaldin La Folliaa.
Hansu: Minä kyllä pidän enemmin kuivasta. Chileläinen Cono Sur on kyllä hinta-laatusuhteessa ihan hyvää , raikastakin myös...

Oido. Mitenköhän pärjään talouselämän keskusteluissa?

Ei kommentteja: