AAAH!

Aurinko on helottanut Välimeren tyyliin jo monta päivää. Pyysin miestäni herättämään minut aikaisin tänään, ja sainkin aamukahvin sänkyyn jo kahdeksalta ( huom. tänään on lauantai ). Olin suunnitellut, että laitan tavernan ja kasvimaan kuosiin tänään.

Niin tein. Tyhjensin tavernan, joka on siis kesäkeittiömme. Pesin sen mäntysuovalla, ja sisustin simpukoilla ja sinivalkoisilla tekstiileillä. Tavernassa on jääkaappi, liesi , kaasugrilli ja pöytäryhmä.
Siis kaikki tarpeellinen.

Sinivalkoiset kuosit, simpukat, aurinko ...mieleni alkoi tanssia hasapikon tahtiin ja minulle tuli tunne siitä, että meissä kaikissa asuu pieni kreikkalainen! ( oli talousasiat miten vaan) . Ihan hirvittävä kaipaus jysähti rintaan...oi, ollapa Egean meren rannalla!

Sama tunne kolahti varmaan esikoiseen, joka tuli tavernan tuoksuja haistelemaan. " Äiti, eiks me voitais vaikka mennä pankkiin ja ottaa lainaa, että me päästäis kesällä jonnekin? " ( Sama nuori neiti sanoi Kanarialla puoli vuotta sitten, että ei enää IKINÄ! ) .

Alettiin siinä sitten myöhemmin syömään, ja tarjoilin miehelleni ruokaa. " Otahan Jorgo siitä pihviä", vitsailin.

" Voi ei äiti, TAASKO sää aloitat NOI jutut", puuskahti kuopus. " Ne ei oo yhtään hauskoja."

Kesä tuli!

Kesä tuli yllättäen. Sen verran olin asiaan virittäytynyt, että toppavaatteet ja talvikengät , luistimet ja sukset on laitettu kesäteloille. Sen verran kesä tuli yllättäen, että kesävaatteet, siis varsinaiset hellemekot ja shortisit ja lipsuttimet, ovat talviteloilla.
Ja pirun hyvin ovatkin. Ihmekomero on vetänyt kaikki kesäkenkämme syvyyksiinsä. Ensimmäinen kenkälaatikko, joka löytyi vieraspatjan, eräänlaisen tarvikelaatikon, jalkalampun ja kahden maton takaa , sisälsi vääränlaisia kenkiä. Mummun vanhoja korkkareita ja uimakenkiä, jotka kauhealla haloolla ostettiin pari vuotta sitten Kreetan matkaa varten, ja joita ei käytetty kuin kerran ( olivat sen jälkeen niin täynnä hiekkaa, nimittäin).
Etsin hulluna shortseja, ja löysin caprit, joita olen pitänyt jo yhdeksän vuotta, ihan totta. Tänä vuonna ne eivät istuneet oikein hyvin, läskitaikina tursuili yli housunkauluksen. Kaikesta treenauksesta huolimatta.
Onneksi shortsit löytyivät. Silitettävien vaatteiden pinon alimmaisena. Syksystä lähtien.

Ne sentään mahtuivat, ja turha niitä on silittää. Kesämekkoja en uskalla nyt kokeilla, pitää pitää raju laihdutusperioodi tässä heti sunnuntaista alkaen. Sen verran uskaltauduin kokeilemaan, että sovitin ompelijan minulle tekemää fiftarimekkoa. Se on teetetty neljä vuotta sitten, ja sille on taas käyttöä, kun koulumme näytelmä saa ensi-iltansa.

Mahtui takamuksesta ja reisien kohdalta hyvin, sehän on kellohame. Tyllialushamekin mahtui. Vyötärön kohdalta mahtui juuri ja juuri. Mutta rinnoista puristi ja osa rintavarusteesta tursui hihansuista esille. Ei se mitään, jos pitää koko ajan käsiä sivuilla ilmassa, silloin allit pysyvät kuosissaan ja mekko istuu kauniisti.

Kokeilin sitten vielä niitä asuun sopivia, perittyjä avokkaita. Eivät enää mahdukaan. Yksi varvas on liikaa. Valitettavasti.

Vakavaa pohdintaa..

Neljä vapaapäivää edessä. Tänään siivosin hullun lailla ja urakan loputtua menin saunaan oluttölkin kera. Jalkoja särki ja pakotti. Ulkona oli tämän kevään lämpimin ja upein ilma. Ja minä raaputin kuivunutta kissanruokaa hellankupeesta.
Huvinsa kullakin. Meikälaisellä neuroosit. Pahimmista olen tosi kehityksen myötä päässyt irti: en enää kurkistele kaappeihin tai sängyn alle ennen nukkumaanmenoa. Tosin pakko myöntää se, että jos yöllä täytyy herätä vessaan, kiirehdin askeliani aika rapsakkaan sängyn kohdalla. Siis eihän sitä koskaan tiedä, jos sängyn alla ON joku...
Tänään jurppi taas se, että ei ehdi kuin vetäisemään pahimmat pinnat. Pyörittämään pari koneellista, pyykkikoneen pohjalle ei pääse. Jos ehtisikin joskus pyyhkimään pölyt kirjahyllystä.
Pölyt pois mutta paska jää...
Kesälomallehan en näitä hommia jätä.
Kaikki tietävät, että se on tuhoontuomittua: laitan valokuvat kansioihin, pesen ikkunat, siivoan komerot blaablaa..
Totuus on ( vaviskaa, lukijat, nyt se tulee..)
että yksi nainen ei ihan riitäkään kaikkeen.

Hyväksykäämme se totuus.
Jos teet pihahommia, kämppä on sekaisin.
Jos käyt ansiotyössä, perheesi saa joskus einesruokaa.
Pyykkikori on aina täynnä. , samoin silitettävien pino.
( silittäminen, mitä se on?)
Jos on jonkin osa-alueen hoitanut upeasti, toinen osa-aluen jää vähemmälle. Näin se vaan menee: jos leikit lastesi kanssa tai harrastat yhdessä heidän kanssaan, et välttämättä ehdi leipomaan tai laittamaan gourmetruokaa.
Entäs jos itse harrastat ( tiedämmehän kaikki sen, että nykynainen huolehtii kauneudestaan , kiinteydestään ja terveydestään...)
Hmm...miespuolinen työkaveri on kahden pienokaisen tuore isä. Toinen lapsi on noin kaksi vuotta ja toinen alle vuoden. Hän pohdiskeli taannoin, että milloin sitä periaatteessa ehtisi harrastaa, kun tuntuu, että kämppä on kaaoksessa ja ei ehdi eikä irtoa mihinkään.
Oi, minä siinä kokemuksen rintaäänellä sanoin että esikoinen on 13 ja kuopus 10; tänä vuonna olen ensimmäisen kerran ottanut säännöllisen jumppavuoron. Ja että se kaaos kestää.

Joka tapauksessa, päivääkään en vaihtaisi pois.

Opas tarvemaailmaan

Nuori, kasvava ja kehittyvä ihminen tarvitsee kaikenlaista tullakseen toimeen tässä maailmassa. Ainakin nuorien neitien kohdalla uusia välttämättömyyksiä ilmestyy päivittäin, ja ilman niitä ei yksinkertaisesti pärjää. Yksi mainioista kanavista saada tietoa kaikesta tarvitsemastaan ovat nuorille tytöille tarkoitetut lehdet. Sieltä löytyvät trendit ja uusimmat tyylit tai tyylimokat, uusimmat tuotteet milloin mustapäiden hävittämiseen, milloin hikoilumattomuuteen tai pulleisiin reisiin.

Avaan tätä muutamien esimerkkien avulla. Äiti, haluan otsatukan kuten lady Gagalla. Haluan sen heti huomenna. Oikeesti.
Ja eihän siitä tietenkään samanlainen tullut, joten hiukka harmittaa. Hiusten kasvamiseen menee huomattavasti kauemmin aikaa kun niiden lyhentämiseen...ellei...äiti, täällä sanotaan että hiusten pidennys Virossa on paljon halvempaa, jotain 40 e. Mä kävin muuten jo kysymässä siinä kampaamo Mahorazissa että paljonko maksaa pidennys. Ja miksen mä vois saada niitä rakennekynsiä?

Tässä on tälläinen sisustusjuttu, kato. Mä mietin että miksei sitä väliseinää vois purkaa yläkerrasta että mäkin saisin isomman huoneen, että sinne mahtuis tälläinen iso sänky, kato nyt. Mulla on niin pieni huone että se on sen takia aina niin sotkuinen.

Mä haluaisin saada sellaisen järkkärin, tiedätsä. Järjestelmäkameran. Vaikka joululahjaksi.
Jooko?

Minulla on nyt taktiikka tähän tarpeiden tulvaan, joka on perin naisellista. Minäkin haluaisin kaikenlaista ja niinpoispäin. Mutta kuuntelen sujuvasti tarpeet ja sanon, että palataampa niihin myöhemmin. Okei, ostan sitä Garnierin dödöä jos sitä tulee lähikauppaan, mutta Jyväskylään en dödön takia aja. ( kärhön tai viiniköynnöksen takia ajan kyllä vaikka Helsinkiin, mutta se on toinen juttu). Valokuvaus on hieno juttu, harjoittele nyt sillä digikameralla jonka sait synttärilahjaksi...

Lähdettiin tässä taannoin Jyväskylään asioille. Tytär kääntyi vielä viime tingassa hakemaan mukaansa Demin. Mitä sä sillä teet, kysyin?

"Mun täytyy lukea tätä, enhän mä muuten tiedä, mitä mä tarviin."

Läksyjenteosta

Vaikka olenkin opettaja, jopa erityinen sellainen, en ole saanut lapsiani innostumaan läksyjen teosta. Kohtuullisen kireä on tunnelma useinkin, kun työ-ja koulupäivän jälkeen väännetään läksyjä keittiön pöydän äärellä, minä siinä samalla ruokaa tehden ja astianpesukonetta täytellen tai tyhjennellen...
Ei suju esikoisen murtoluvut ja jakolaskutkin ovat unohtuneet. Arvatkaapa vaan, onko minulla kärsivällisyyttä istua viereen piirtelemään murtolukukakkuja...ja onko esikoisella valmiutta ottaa neuvoja vastaan?
Kuopus veteli desimaaleja hihasta. Monisteen alareunaan piti muodostua järkevä lause , sillä oikea vastaus vastasi tiettyä kirjainta. Vastaukseksi tuli " TURPA MUTU SUUTARI". Jotain oli ilmeisesti mennyt pieleen.
Satuin ihan silkkaa uteliaisuuttani vilkaisemaan saman henkilön äidinkielen vihkoon. Läksynä oli ollut lukea asiateksti ahvenesta ja vastata kysymyksiin. Selitä seuraavat sanat: Kalakukko. " Kukon ja kalan risteytys. " Heittouistin. " istuin, joka lentää esim. kolarissa." Ja sitä rataa. Opettajan kannattaisi todellakin vilkaista noita läksyjä useammin.
Nimittäin esikoinen kirjoitti tiukasti tekstiä ruutuvihkoonsa. " Äiti, eiks ole hyvä, kuuntele! Hatut on semmosii asioita mitkä laitetaa päähän ja myssyt on melkee samanlaisii mut sellaisii pipon muotosii."
No joo, vastasin. Eikös ne päähineet voi sillai määritellä.

" hei äiti"...esikoinen sanoi, " tää on hissan läksy."

Matkalukemista

Pääsiäisvierailulta piti vielä ajaa kotiinkin, ja esikoinen halusi matkalukemista. Lupasin katsoa lähikauppojen ja ärrän lehtihyllyistä jotain .

Helpommin sanottu kuin tehty. Prinsessa-lehden tyyppiset ovat auttamatta liian pienille tarkoitettuja, puuhalehdet taaperoille ja lemmikkilehdetkin tylsiä. Niinpä katselinkin sovinnolla nuorille neideille tarkoitettuja lehtiä, joista Demi oli jo luettuna mukana. Se olisikin ollut lähes ainoa varteenotettava vaihtoehto, sillä siinä ei ollut järisyttäviä otsikoita. Kuten esimerkiksi: " 30 syytä, jotka tekevät naisesta säälittävän! Miehet listaavat . Hatha-joogalla iso o...( jotenkin näin se meni), Tissit! Mitä seksiunesi kertovat sinusta...jne .

On varmaan sanomattakin selvää, etten ostanut mitään.

Mutta se hatha-jooga alkoi kyllä kiinnostamaan...

Päiväunia, osat 1 ja 2 ja 3

Osa 1. Olisipa ihanaa, jos joskus tulisi siivottuun kotiin töitten jälkeen ja joku toinen olisi huolehtinut päivän ruuasta. Ei olisi sitä hermoilua ja kiroilua ja kukaan ei olisi väsynyt koulu-työpäivän jälkeen. Kissakin olisi osunut astiaansa. Vaaka näyttäisi -1,5 kg.

Osa 2. Aamu alkaisi siten, että lähtisimme kaikki kuitenkin tehtäviimme, tosin jokainen tekisi aamupalansa itsenäisesti eikä ketään tarvitsisi hoputtaa. Yöllä ei tietystikään olisi ollut pakkasta, ja alakerta olisi lämmin. Lapset pukeutuisivat reippaasti ja olisimme kaikki ajoissa - olisin levänneen seesteisen kaunis, ja valmistautunut työpäivääni...sekin sujuisi suunnitellusti ( hahahh- aika paksua...) ja iltapäivällä olisin rentoutuneen onnellinen siivoojan käytyä ja niin pois päin....rintaliivitkin olisivat hieman löysät, joten laihtumista olisi tapahtunut...

Osa 3, K-18. Aamulla herään siihen, että olen lomalla. Muu perhe on amerikkalaiseen tapaan leirillä, joten saan keittää aamukahvini itse. Olkoon menneeksi. Limusiini noutaa minut hoitolaan, jossa käyn läpi triathlonin: vartalonhoito, kasvohoito ja psyykkaus. Tämän jälkeen hoidetaan ulkoinen kauneus; kampaaja ja kosmetologi tekevät parhaansa, jotta näyttäisin kolmekymppiseltä. Stylisti on valinnut minulle edustavat vaatteet, jotta voisin tehdä parhaan vaikutuksen puolisooni, jonka tapaan pian hotellissa... hän on päässyt pakenemaan leiriltä.

Oijoi, viime hetkellä minulle ilmoitetaan, että puoliso ei ole läpäissyt kodinhoitosiivousosuutta. He ovat lähettäneet stuntmanin tilalle.

" Hello darling, I'll be your Man tonight. My name is Richard Gere".