lauantai 1. syyskuuta 2012

Liikun ja laihdun? Sykemittarin synkät puolet...

Tunnustan. Olen huijannut itseäni jo vuosia sillä, että muka liikun niin paljon, että voin syödä ja juoda miten paljon vaan. Tässä jokin aika sitten oli lehdissä tutkimustuloksia siitä, että liikunta ehkäisee rintasyöpää. Jo 10-19 tunnin viikottaisella liikunnalla oli positiivinen vaikutus rintasyöpäriskiin.

No perkele, että ihan  10-19 tuntia. Viikossa. Meikäläisen enkka on 8 tuntia, normaalisti liikun aktiivikuntoilua siis 4-7 tuntia viikossa. Ja tähän lukemaan EI lasketa muuta kuin todellinen kuntoilu, ei siis ruohonleikkaamista tai imurointia.Työmatkapyöräilyn keksittyäni olen kuvitellut, että kroppani piukkenee kuukausi kuukaudelta nuoruusajan mittoihin. Pari kertaa viikossa 16 km ja kerran viikossa koko matka, 44 km. Tähän lisäksi kympin juoksulenkki tiistaisin ja kuntokeskuksessa zumbaa, pumppia tai combatia.

Strategiset mittani verrattuna  kahdenkymmenevuoden taakse ovat noin 20 kg plussaa, pituus kuitenkin pysynyt samana. Ympärysmittoihin on tullut 6 cm kauttaaltaan, vyötärölle kyllä enemmän. Eikä muuten lantion leveyteen auta pyöräily, lienee synnytysten mukanaan tuoma etu?

( No, synnytykset ja raskaudet eivät ole todellinen syy vartalon muuttumiseen, nykytrendin mukaan kaikki on kiinni tahdonvoimasta. Sitä minä vaan en ymmärrä, että miksi pituuskasvuun ei suhtauduta samalla tavalla? Geenien vaikutus hyväksytään kyllä pituuskasvussa, mutta ei leveyssuunnassa.)

Siitä sykemittarista. Reilun tunnin juoksulenkillä palaa about 700 kcal. Tunti ja vartti pyöräilyä ( maasto on tosiaan isoja mäkiä sekä ylös että alaspäin että loivia nousuja, ei mitään tasamaastoa ) poltti vaivaiset 400 kcal!!Elikkä perjantain kokopitkä 44 km pyörälenkki, jonka jälkeen olin ihan poikki ja onnellinen siitä, että voin istua kasvihuoneessa loppuillan ja lipittää viiniä- aijai! Kaksi ja puoli tuntia pyöräilyä kulutti siis vaivaiset 800 kcal. Just viinipullollisen muttei enempää.

Viikonloppuisin olen yleensä vaan rentoutunut, lueskellut ja keskittynyt kotoiluun. Hyvän ruuan, suklaan ja valkoviinin kera. Nyt ei kyllä auta enää teeskennellä, vaan jättää nuo herkut pois.  Katsotaan, mitä tapahtuu.

Luultavasti olen ihan helevetin kiukkuinen koko ajan.



Ei kommentteja: