Unien tulkintaa jälleen kerran

Viime yö oli taas levoton. Ensimmäisenä uneksin juoksevani keskellä yötä Lappeenrannan Huhtiniemenkatua pitkin ja vastaani tuli teletappi avaruuskypärä päässään. Huikkasin, että "nano-nano". Tihensin askeliani ja tajusin, että tänään pääsen jälleen lentoon. Se ei nähkääs aina onnistu, mutta voi veljet kun se onnistuu! Kokemus oli jälleen huikaiseva, räpytin käsiäni siipien lailla ja tein voltteja ja sukelluksia ilmassa. Maisemat olivat mielikuvituksellisia, yritin ohjata lentoani Lontooseen, mutta näin lähinnä keskiaikaisia maisemia...lento loppui ja pudottauduin maahan. Kun lento nimittäin loppuu, niin sitä ei voi tietoisesti jatkaa, se vain päättyy..
Mietin jälleen kerran, mikä tai kuka minua lennättää. Maassa ollessani joku piti minua kädestä, tunsin sen selvästi. Katsoin vasemmalle puolelleni, ja huomasin, että se oli mieheni.Nukuimme käsi kädessä. Heräsin, eikä kädestäni pitänytkään kukaan...

Seuraava uni oli kummallinen, hoitelin horkassa palelevaa miestäni. Lähdin viemään häntä päivystykseen, ja peruutin samalla naapurin kirkkaanpunaisen kalkkunan päälle. Untahan tämä tietenkin. naapuri ei suuttunut, vaikka lintu olikin ostettu nurmikkoa leikkaamaan ja se oli maksanut 90 euroa. Hän sanoi, että voisin tuoda korvaukseksi vähän herkkuja.

No joo, äitini diagnosoi mieheni horkan sitten kirvelin puutteeksi. Huoh, täytynee perehtyä yrtteihin tänään..

Kolmas uni oli elokuvamainen versio King Kongista, joka jahtasi minua ja jotain ystävääni. Pakenimme vaikka mihin, ja mielenkiintoista siitä teki se, että olin mahdollisesti nähnyt unen aiemminkin.Ainakin totesin siinä ystävälleni, että katsotaan, miten se edellisen kerran loppui, niin osaamme mennä piiloon.

Mentiin piiloon yhden kivimuurin taaksen. Sitten heräsin.