lauantai 17. elokuuta 2013

Ajatuksenvirtaa ...


Sataa. Aamulla oli kirkasta ja vein ensimmäisen koneellisen pyykkiä ulos. No siellähän märkänevät, kuten nurmikkokin. Perkele kun se aloittaa sen niin se ei lopu. Nurmikko on märkää lotisevaa suota ja daaliat ja liljat mätänevät.

Työt alkoivat. Ensimmäisen viikon saldo huimaa päätä, kotona ei halua puhua kenellekkään tahi kuunnella mitään tai ketään. Ylipäätään sitä haluaisi mennä luolaan sauhuttelemaan mutta kun ei ole sitä luolaa. Ottaiskohan sen eppuluokkalaisen messiin, sen,  jolla oli Chesterfield-aski koulussa mukana?

Purin viimein neitojen koulutarvikekorit, niihin sain viime vuonna keskitettyä yltympäriinsä lojuvat kirjat ja vihkot. Kuopuksen reppukin tuli inventoitua; esittelin kaikille perheenjäsenille sen muumioituneen banaanin. Kivasti oli kuivunut kokoon kuorimaton hedelmä. Omasta duunista sen verran että työkännykästä aioitaan kuulemma periä käyttömaksu. No fine, fine, ottakaa mielummin kännykkä. Pitäisikö minun siis maksaa siitä, että hoidan työtäni, soitan tai tekstaan vanhemmille? Voin olla tekemättäkin sitä, ottakoot yhteyttä koulun puhelimen kautta. Kohta sitä saa maksaa siitä ilosta, että käy töissä. Enemmänkin kuin bensat ja lämmitystolppamaksun, joka kohosi viime vuonna 70 euroon.

Kurja keli koukuttaa sisätiloihin. Tänä talvena aion hankkiutua eroon tuosta Atrian muovisesta puunkantokorista. On niin mukavaa rentoutua tässä olohuoneessa, kun on kolmen pyykinkuivaustelineen ympäröimänä. Pikkuinen kissanriiviö kiskoo pyykkejä alas aivan kuin tyttäret aikoinaan.Kukkia ei voi laittaa , maljakot kaatuvat ja kukat katoavat parempiin suihin. Saas nähdä kun alan polttamaan kynttilöitä. Toki vartioimatta niitä ei voi jättää mutta saattaa siinä eräällä uteliaalla tutkimusmatkailijalla viiksikarvat kärventyä.

Viime aikoina mediassa oli jonkun URPON toimittajan näkemyksiä pikajuoksijoiden laardiperseistä. Hyi hitto mihin tämä yhteiskunta oikeasti on menossa. Kaikkien tulisi näyttää ihan samalta, sellaisilta kuin H&M kuvastoissa. Toki laihempi saa olla. Vaikka olet huippu-urheilija, voisit silti olla paremmannäköinen. Ja sitä rataa. Haistakoot paskan kaikki tuollaista skeidaa syytävät idiootit.

Ikääntyminen alkaa ihan totta olla totta. Olen 45-vuotias ja käytän lukulaseja. Puheeni pätkii ja tyttärieni mielestä olen yksinkertaisesti tyhmä. Unohtelen asioita ja teen muuten ihan sikana kirjoitusvirheitä. Pian koittaa aika, jolloin en enää taivu imuroimaan sänkyjen alta.

Siihen asti aion kuitenkin olla elossa. Vaihtaa puhtaa lakanat vuoteeseen ja siivota niin usein kun haluan, nauttia siitä tunteesta, että määrään itse itseäni. Se tunne nimittäin yllättää minut vieläkin, ei hitto, saanko todellakin itse päättää, ostanko tämän puseron vai en? Saanko ihan itse valita, otanko viiniä ja milloin otan?  

Niin. Jostain muuten luin jutun, että kodinsisustuksesta voi päätellä, oletko aikuinen vai et.Esimerkiksi , jos sinulla on julisteita seinällä tai kattauksesi koostuu eriparisista astioista, olet kypsymätön. No, ostin just toissapäivänäpari julistetta, toisen eteiseen ja toisen kuopukselle. One Direction menee hänelle ja lienee ihan ikätasoinenkin, matkailukollaasi menee eteiseen ja on se todiste siitä kypsymättömyydestä.

Mutta näillä mennään. Lontoo kutsuu lokakuussa ja siitä sitten kohti seuraavia etaappeja.

Ei kommentteja: