Tulinen nauta ja kermaperunat

Ehei, en tarkoita itseäni. Ostin takuumureaa sisäpaistia, ja hyväähän siitä tuli.

Täytyy nyt vielä kertaalleen alleviivata , että minä en ole mikään kokki. En osaa laittaa oikeasti hyvää ruokaa, en kokeile mitään juttuja ja kehittele uusia reseptejä. Tämä on nyt tälläinen leikki.

Leikkelin lihan paloiksi ja ruskistin pannulla. Heittelin mukaan porkkanaa, sipilia, paprikaa, chiliä. Ruuassa pitää olla myös väriä.

Sitten liemi päälle ja uuniin muhimaan. Loppuvaiheessa lisäsin vielä ruokakermaa.

Sitten vähän kuvailin, huomaatteko, kuinka hammastahnassa kodinhoitohuoneen peili on?
Kermaperunat ja porkkanat laitoin uuniin myöhemmässä vaiheessa, voideltuun vuokaan ja voinokareita päälle. Maustoin pippurilla. Varsinaista terveysruokaa.

Maistelin muutamaan otteeseen ja lisäsin nestettä. Namskis. Aika tulista!

Paisti onnistui hyvin ja kermaperunat myös. Mukavaa joskus onnistuakin. Tässä vielä kuva.

Jotta uskotte sanaani siitä, että puolisoa hemmotellaan, laitan vielä lopuksi kuvan siitä täytekakusta, jonka leivoin eilen. Se maistuu tietenkin samanlaiselle kuin aina, erotuksena entisiin versioihin pilkoin pätkis-patukan ohuiksi viipeleiksi ja laittelin koristeeksi. Ei muuten mennyt läpi, siippa oli noukkinut kaikki palaset pois ja jättänyt lautasensa reunalle. Että mitä sitä hyvää muuttamaan.

Hansun keittiössä, aika mones osa. Kinkkupekonikiusaus.

Isä ja tytär päättivät, että tänään syödään kinkkupekonikiusausta, joka oikeastaan ei ole edes oikeaa ruokaa. Siis sillä perusteella, että se kootaan puolivalmiista aineksista, tökätään uuniin ja syödään.

Ei siis haastetta.

Pitkäperjantain ratoksi sonnustauduin toki noitamaiseen asuun. Ei tässä oikein parempaakaan tekemistä ollut.

Tiedättekö, miksi minulla on aina suu noin levällään ja punaista huulipunaa? Jos laittaa suun suppuun, tulee julmetut rypyt nenän alle. Kirkkaanpunainen väri taas saa hampaat näyttämään valkoisilta.

Otin koeluontoisesti pari vihaista kuvaa, mutta ne ovat kertakaikkiaan aivan kamalia. Siksi meidän pitäisikin hymyillä enemmän. Se nuorentaa.

Kinkkupekonikiusaukseen tulee  siis kinkkua, minä laitan saunapalvia. Leikkaan leikkelettä pieniksi paloiksi, sillä ällöän niitä valmiskinkkusuikaleita. Sitten perunasipulisekoitusta pakasteesta, päälle pekonia miehen ja tyttärien toiveesta, antamaan lisää potkua muka. Inhoan pekoniakin, mutta tuplaahan se ruuan kalorit mukavasti.

Päälle juustoa ja tomaattia ja ruokakermaa pari-kolme desiä. Suosin mustapekkaa.

Eihän kyökkivelho olisi oikea, ellei hänellä olisi kissaa. Tässäpä vielä kuva meidän koemaistajasta.

Jep.The Siippa hoiti eilen ruokaostokset ja viikkosiivouksen, kun minä ajelin esikoisen kanssa Kuopioon ja takaisin. Olin aiemmin viikolla sanonut, että ostaisi Tolua, niin pesen saunan pyhien aikaan. Unohdin sen kuitenkin kauppalapusta, ja elättelin toivetta, että ei tarvitsisikaan pestä saunaa.

Mutta minkäs teet.