sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Harrastuksista

Harrastukset ovat elämän suola. Ihminen saa harrastaa juuri sitä, mitä hän haluaa. Siis toki laki ja eettisyys, mutta pääperiaatteessa. Joskus lehdistä lukee, miten joku intoilee, että harrastuksesta on tullut työ ja on upeaa, että saa tehdä just sitä mitä haluaa.
Kaikilla ei käy moinen flaksi, mutta kyllä sitä ehtii harrastaa, vaikka töissä käykin. Perheellisellä on toki kotityöt ja sellaiset tehtävänä ennen lupaa harrastaa, mutta jos nekin luetaan harrastukseksi, aikaa riittää pirusti...
Meilläpäin ainakin pihatyöt ja nurmikonleikkuu mielletään harrastukseksi. Ilmeisesti moppaus ja imurointi ja ruualaittokin kuuluvat tähän kategoriaan, kuten pyykkäyskin. Matonpesu se vasta hauskaa puuhaa onkin, samoin ikkunoiden pesu. Komeroiden järjestely on suorastaan euforista harrastustoimintaa ja silittämisestä saa sikamahtavia kiksejä.Puoliso ei kuitenkaan välitä edellämainituista harrastuksista, vaan puuhastelee mielummin vajassaan erinäisten autoprojektien kanssa. Ne ovat sitä korkeampaa matematiikkaa, jota näin suoraviivaisilla aivoilla varustettu nainen ei pysty ymmärtämään.Minä kun näet haluaisin jakaa omat harrastukseni, ainakin ruualaiton, miehen kanssa.
Jako ei mene tasan, ja välillä hiertää. Nyt hiertää niin perkeleesti. Onneksi voi maksaa esikoiselle imuroinnista, että pääsee itse jumppaamaan itsensä tyhjiin. Siinä sitä on mukana rauhoittua yöksi, vaikka sydänalassa nipistelee, että jaksaa käväistä sorvin ääressä.
Onneksi mukaan on tullut kuopuksen harrastus, jonne kuskaaminen vie pari kertaa viikossa muutaman tunnin aikaa. Meikäläisenkin on pakko rauhoittua hetkeksi. Tosin hyvällä kelillä juoksen sen ajan, mutta syyssateilla neulon sukkia tai luen kirjaa.
Vaikka tehokkuusajattelun aikakaudella lukeminen, kirjoittaminen tai muunlainen väkertely luettaisiinkin ajantuhlaukseksi, ei meidän tarvitse olla niin tehokkaita koko aikaa. Hemmetti, tässä oikein odottelen niitä talvipäiviä, jolloin makaan sängyssä koko päivän ja syön suklaakonvehteja ja luen jotain ihanaa romaania, tai katson hyviä elokuvia. Enkä todellakaan harrasta silittämistä enkä edes virkkausta samaan aikaan.
Siinäpä tavoite, pyjamasunnuntain vietto. Tavoitteena harrastaa löhöilyä koko päivän, hyvällä omallatunnolla ja hiihtokeleistä huolimatta. Ja jos perhe jotain inisee, että olisi nälkä, niin annan pizzerian numeron. Jeah.